Journalismi

Väite "journalismi on kauppatavaraa" kuvaa siten miten juttuja myydään. Uutiset ovat sensaation hakuisia, ja niitä pyritään myymään hinnalla millä hyvänsä.

Juttujen journalistista sisältöä liioitellaan ja paisutellaan lukijoiden toivossa.

Monet juttujen aiheet ostetaan nykyään suurilta uutistoimistoilta. Suuria uutistoimistoja ovat esimerkiksi AFP ja Reuters. Lähialueesta tehdyt jutut tehdään pääasiassa itse.

Toimittajan on tärkeä jutuntekoprosessissa kerätä tietoa ja miettiä mitä lukijan tulisi saada asiasta tietää. Suurin osa ajasta kuluu tiedon analysointiin ja hankintaan. Tietoja voidaan hankkia esimerkiksi haastattelemalla juttuun liittyviä henkilöitä. Yleensä julkaisuvapaus on toimittajalla, mutta joskus jutut saattavat tilanpuutteen takia päätyä roskakoriin.

Lehdistönvapaus Suomessa on maailman kärkiluokkaa. Sananvapauteen liittyy kylläkin vastuu. Juttujen esimerkiksi pitää noudattaa yksityisyydensuojaa.


Julkisen sanan neuvoston ohjeet ovat tarkoitettu tukemaan sananvapauden vastuullista käyttämistä.

3
a. Reportaasissa kuuluu toimittajan ääni.

b. Toimittaja toimii kertojana koko reportaasin ajan ja kuvaa työskentelyään.

c. Toimittaja suhtautuu hieman skeptisesti googlen hankkeeseen. Skeptisyyden huomaa kohdasta, jossa toimittaja listaa erilaisia salaliittoteorioita tehtaasta.

d. Kuvat kertovat hieman Summan tehtaasta ja ihmisistä joita juttua varten haastateltiin. Kuvat eivät jutun kannalta ole kovin olennaisia.

e. Reportaasi kuvaa tehdasta aika peruskansalaisen näkökulmasta. Reportaasi pyrkii asettumaan lukijan tasolle.

4
 a. Henkilö ei ole tavallisimmasta päästä. Juttu alkaakin lauseella: "Hän ei ole mikään tavallinen Samuli."

b. Toimittaja luo itse todella vahvan mielikuvan haastateltavasta. Toimittaja kuvailee henkilöä aina vähän väliä.

c. Kuvilla ei henkilöhaastattelussa ole kovinkaan suurta merkitystä. Kuvat kertovat henkilöstä vain pintapuolisesti.