A. Pääkirjoitus käsittelee yleensä jotain samaa aihetta yhden lehden uutisen kanssa.
B. Kommentti ottaa kolumnia tiiviimmin kantaa.
C. Yleisönosastojen avulla saa tietoon muiden mielipiteitä.
1 Kolumnin pääteesi on energiajuomien vaikutukset.
Pääkirjoituksin pääteesi on miten energiajuomat tulee kieltää alle 15-vuotiailta.
Kommentin pääteesi on kritisoida urheilijoiden energiajuomamainostusta.
Yleisönostastokirjoituksen pääteesi on se kuinka haitallisia energiajuomat ovat hampaille.
3 a. Rai Suihkosen kolumnin pääteesi on kertoa miten nuoret korvaavat normaalit elämäntavat energiajuomilla. Kolumnissa myös käsitellään ratkaisua energiajuomaongelmaan.
b. Aihetta ehkä hieman liioitellaan, sillä energiajuomat rinnastetaan päihteisiin. Kolumnissa käytetään myös vertauksia ja metaforia.
5 a. Kirjoittaja perustelee väitettään lähipiirissä tapahtuneella tapauksella.
b. Kirjoittaja tukeutuu auktoriteetteihin. Esimerkkinä käytetään esimerkiksi väitöskirjan tekijää.
RISTON HYPESUPERUBERBLOGI
...
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
maanantai 29. lokakuuta 2012
Journalismi
Väite "journalismi on kauppatavaraa" kuvaa siten miten juttuja myydään. Uutiset ovat sensaation hakuisia, ja niitä pyritään myymään hinnalla millä hyvänsä.
Juttujen journalistista sisältöä liioitellaan ja paisutellaan lukijoiden toivossa.
Monet juttujen aiheet ostetaan nykyään suurilta uutistoimistoilta. Suuria uutistoimistoja ovat esimerkiksi AFP ja Reuters. Lähialueesta tehdyt jutut tehdään pääasiassa itse.
Toimittajan on tärkeä jutuntekoprosessissa kerätä tietoa ja miettiä mitä lukijan tulisi saada asiasta tietää. Suurin osa ajasta kuluu tiedon analysointiin ja hankintaan. Tietoja voidaan hankkia esimerkiksi haastattelemalla juttuun liittyviä henkilöitä. Yleensä julkaisuvapaus on toimittajalla, mutta joskus jutut saattavat tilanpuutteen takia päätyä roskakoriin.
Lehdistönvapaus Suomessa on maailman kärkiluokkaa. Sananvapauteen liittyy kylläkin vastuu. Juttujen esimerkiksi pitää noudattaa yksityisyydensuojaa.
Julkisen sanan neuvoston ohjeet ovat tarkoitettu tukemaan sananvapauden vastuullista käyttämistä.
3
a. Reportaasissa kuuluu toimittajan ääni.
b. Toimittaja toimii kertojana koko reportaasin ajan ja kuvaa työskentelyään.
c. Toimittaja suhtautuu hieman skeptisesti googlen hankkeeseen. Skeptisyyden huomaa kohdasta, jossa toimittaja listaa erilaisia salaliittoteorioita tehtaasta.
d. Kuvat kertovat hieman Summan tehtaasta ja ihmisistä joita juttua varten haastateltiin. Kuvat eivät jutun kannalta ole kovin olennaisia.
e. Reportaasi kuvaa tehdasta aika peruskansalaisen näkökulmasta. Reportaasi pyrkii asettumaan lukijan tasolle.
4
a. Henkilö ei ole tavallisimmasta päästä. Juttu alkaakin lauseella: "Hän ei ole mikään tavallinen Samuli."
b. Toimittaja luo itse todella vahvan mielikuvan haastateltavasta. Toimittaja kuvailee henkilöä aina vähän väliä.
c. Kuvilla ei henkilöhaastattelussa ole kovinkaan suurta merkitystä. Kuvat kertovat henkilöstä vain pintapuolisesti.
Juttujen journalistista sisältöä liioitellaan ja paisutellaan lukijoiden toivossa.
Monet juttujen aiheet ostetaan nykyään suurilta uutistoimistoilta. Suuria uutistoimistoja ovat esimerkiksi AFP ja Reuters. Lähialueesta tehdyt jutut tehdään pääasiassa itse.
Toimittajan on tärkeä jutuntekoprosessissa kerätä tietoa ja miettiä mitä lukijan tulisi saada asiasta tietää. Suurin osa ajasta kuluu tiedon analysointiin ja hankintaan. Tietoja voidaan hankkia esimerkiksi haastattelemalla juttuun liittyviä henkilöitä. Yleensä julkaisuvapaus on toimittajalla, mutta joskus jutut saattavat tilanpuutteen takia päätyä roskakoriin.
Lehdistönvapaus Suomessa on maailman kärkiluokkaa. Sananvapauteen liittyy kylläkin vastuu. Juttujen esimerkiksi pitää noudattaa yksityisyydensuojaa.
Julkisen sanan neuvoston ohjeet ovat tarkoitettu tukemaan sananvapauden vastuullista käyttämistä.
3
a. Reportaasissa kuuluu toimittajan ääni.
b. Toimittaja toimii kertojana koko reportaasin ajan ja kuvaa työskentelyään.
c. Toimittaja suhtautuu hieman skeptisesti googlen hankkeeseen. Skeptisyyden huomaa kohdasta, jossa toimittaja listaa erilaisia salaliittoteorioita tehtaasta.
d. Kuvat kertovat hieman Summan tehtaasta ja ihmisistä joita juttua varten haastateltiin. Kuvat eivät jutun kannalta ole kovin olennaisia.
e. Reportaasi kuvaa tehdasta aika peruskansalaisen näkökulmasta. Reportaasi pyrkii asettumaan lukijan tasolle.
4
a. Henkilö ei ole tavallisimmasta päästä. Juttu alkaakin lauseella: "Hän ei ole mikään tavallinen Samuli."
b. Toimittaja luo itse todella vahvan mielikuvan haastateltavasta. Toimittaja kuvailee henkilöä aina vähän väliä.
c. Kuvilla ei henkilöhaastattelussa ole kovinkaan suurta merkitystä. Kuvat kertovat henkilöstä vain pintapuolisesti.
keskiviikko 17. lokakuuta 2012
Dokumentaristin työ
a.) Virpi Suutarin dokumenttielokuva on totta, sillä elokuvassa on otettu selvää oikeista tapahtumista.
b.)Joskus tapahtumia on helpompi esittää näyttelemällä kuin kerronnalla.
c.)Dokumenttielokuvat tekevät näkyväksi kohtaloita, jotka muuten jäisivät näkymättömiksi.
Miesten vuoro
Miesten vuoro on Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaama dokumenttielokuva. Elokuva kertoo Suomalaisten miesten elämäntarinoita suoraan saunan lauteilta. Elokuvan pääosissa ovat suomalaiset miehet saunan lauteilta ympäri Suomea. Elokuva on pääosin kuvattu eri saunoissa, mutta elokuvassa näytetään välillä otoksia ympäri suomea. Elokuva on tuskin kovin huumoririkas.
Täynnä tarmoa
Täynnä tarmoa on Oskari Pastilan ohjaama dokumenttielokuva. Täynnä tarmoa kertoo koripalloseura Porvoon Tarmon organisaatiosta. Elokuvan pääosissa on Porvoon Tarmon edustusjoukkue. Osa katsojista pitää dokumenttielokuvaa humoristisena, sillä joidenkin mielestä joukkue esitetään satiirisesti. Elokuva sijoittuu pääosin Porvoon alueelle, ja Porvoon Tarmon vieraspelimatkoille. Dokumentti kuvaa organisaatiota kaudella 2006-2007. Elokuvan pääteema on kuvata urheiluorganisaation toimintaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)